Hae

Kanerva, J. 2012. ”Kilpailutilanne on nyt täysin toinen”. Rahoituksen ratkettua yhtiön urheilutoimitus voi miettiä tarkemmin tulevaisuuden ohjelmia, sanoo YLE Urheilun päällikkö. Veikkaaja (5), 12–13.

Kankaanpää, T. 2022. Taistelu tv-euroista. Superpesiksen seurat ja Pesäpalloliitto kärhämöivät lajin tuoreen tv-sopimuksen rahanjaosta. Urheilulehti (29), 34–35.

Karjalainen, M. 2011. Riikka Turtiainen: "Digitalisointi toi urheiluun täysin uusia ulottuvuuksia." Fair Play 44(4), 18.

Karjalainen, M. 2014. Jukolan viestin tuominen kuvaruutuihin on kova urakka. Fair Play 47(3), 22–23.

Karjalainen, M. 2020. Suorat urheilulähetykset kiinnostavat. Kaakon Viestinnässä ollaan iloisia jalkapallon Kakkosen suosiosta. Fair Play 53(4), 40–41.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2020/

Karjalainen, M. 2021. Tokion olympialaisten viestinnässä käytetään paljon striimauksia ja etähaastatteluja. Fair Play 54(2), 6–7.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2021/

Karjalainen, M. 2023. Urheilu on pysynyt MTV:llä tärkeässä asemassa. Kova kilpailu pitää tekijät varpaillaan. Fair Play 56(3–4), 40.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2023/

Karppinen, L. 2005. Jääkiekko jäi hiihtolajien jalkoihin. Suomen suosituimpana urheilulajina pidetty jääkiekko jäi tammikuun tv-katsojaluvuissa kauas perinteisten hiihtolajien taakse. Urheilulehti (6), 4–5.

Karvinen, J. 1982. Urheilun seuraaminen joukkotiedotusvälineiden kautta ja kilpailupaikoilla sekä seuraamisen yhteydet omakohtaiseen liikuntakasvatukseen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kasari, H. 1991. Tieto janottaa: suomalaiset ahmivat television urheilulähetyksiä. Teoksessa T. Pyykkönen (toim.) Liikuntatieto napin alle – seminaari Kaupunkiopistolla Espoossa 21.-22.11.1991. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.

Kekkonen, H. 1968. Kun urheilu tuli radioon. Suomen Kuvalehti (37), 28–29.

Ketola, A. 2020. Maksullisten urheilukanavien kuluttajien profiili, motiivit ja arvostukset Suomessa – tapauskohtaisessa tarkastelussa Ruutu+ -palvelun tilaajat. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202012187293

Kivinen, T. 1991. Praktinen, orientoiva ja viihteellinen tieto Urheiluruudussa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Klinga, V. 1995. Lillehammerin olympialaiset Suomen televisiossa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Knuutila-Arni, V. 1936. Olympialaiset ja radio. Nuori Voima (6–7), 179–182.

Kolamo, S. 2014. Tunnekuvista ja tarinoista: TV-futiksen dramaturgiaa erittelemässä. Tekniikan Waiheita 32(4), 5–22.

https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/64125/25433

Kolkka, S. 1951. Urheilua radiossa ennen muinoin. Teoksessa E. Jäntti & J. Kahila (toim.) Urheiluneekerien juhlakäristys. Urheilutoimittajain Kerho ry:n 20-vuotisjulkaisu. Helsinki: Urheilutoimittajain Kerho ry, 26–27.

Koski, P., Laine, A. & Matilainen, P. 2016. Urheilun ja liikunnan seuraaminen. Teoksessa S. Kokko & A. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 51–56.

https://www.liikuntaneuvosto.fi/wp-content/uploads/2019/09/LIITU_2016.pdf

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia