Hae

Add filter Add group

22 items

Arponen, A. O. 1998. Tuttu, tuntematon urheilujournalismi. Liikunta & Tiede 35(4), 27–28.

Heinilä, K. 2000. Millainen rooli urheilujournalismilla on yhteiskunnassa? Teoksessa M. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi: Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: Tieteellinen katsaus II. Jyväskylä: Likes, 273–284.

Heinilä, K. 2016. Huippu-urheilu, kansakunnan pyhä lehmä. Urheilujärjestöjen ja median välillä on symbioottinen ystävyys- ja avunantosuhde, joka ehkäisee kriittisyyden ja toisinajattelun jo ennalta. Kanava 4/2016.

Hemánus, P. 1973. Liikuntatiedotus heijastajana ja vaikuttajana. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestinnän seminaari Varalan liikuntaopistolla Tampereella 14.-16.11.1973: seminaariraportti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 37. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura, 30–33.

Hemánus, P. 1981. Urheilujournalismi ja huippu-urheilu: Heijastussuhde vai symbioosi? Liikunta & Tiede 18(5), 180–183.

Hemánus, P. 1985. Urheilutiedottaminen, ristiriitojen kasauma. Liikunta & Tiede 22(1), 10–12.

Ilmanen, K. 2005. Urheilun julkisuuskuva. Teoksessa Suomen Olympia-Akatemia. Suomen Olympia-Akatemian istunto Joensuussa 16.10.2004. Helsinki: Suomen Olympiakomitea ry., 45–50.

Järvinen, H. 1993. Arvokeskustelu pitäisi ulottaa myös journalismiin. Liikunta & Tiede 30(4), 65–66.

Järvinen, H. 1994. Liikunnan ja urheilun joukkotiedotus. Teoksessa Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: Tieteellinen katsaus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 90. Jyväskylä: Likes, 121–135.

Jääskeläinen, M. 1982. Kansainvälinen joukkotiedotus ja muu tiedonvälitys. Liikunta & Tiede 19(4), 140–142.

Karvala, S. 2000. Urheilujournalismista talousjournalismia? Liikunta & Tiede 37(2), 12–13.

Kraneis, S. 2018. Kuriositeetista valtavirtaan – videopelit ja e-urheilu suomalaisessa mediassa. Teoksessa S. Kraneis & K. Rantala (toim.) Kaikki E-urheilusta. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja 55, 129–148.

Kulha, K. K. 1979. Tiedotusvälineet liikuntatiedon välittäjinä Suomessa. Teoksessa T. Suurnäkki (toim.) Liikunta suomalaisessa kulttuurissa : seminaari 23.-24.11.1978 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 68. Somero, 173–180.

Laine, A. 2019. Urheilujournalismin puutteet helppo löytää, mutta laatua vaikea määritellä. Liikunta & Tiede 56(2), 65–66.

Lampikoski, K. 1974. Liikunnan kuluttajat tiedonvälitystapahtumassa. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestinnän seminaari Varalan liikuntaopistolla Tampereella 14.-16.11.1973: Seminaariraportti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 37. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura, 59–62.

Mattinen, E. 1973. Myykö urheilu lehteä? Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestinnän seminaari Varalan liikuntaopistolla Tampereella 14.-16.11.1973: seminaariraportti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 37. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura, 41–49.

Meriläinen, R. 1993. Urheilujournalismi on liikuntapolitiikkaa väkevämpää: Tiukka tilanne vastustajan maalilla. Liikunta & Tiede 30(4), 64–65.

Nurmela, K. A. & Kulha, K. K. 1993. Urheilujournalismilta puuttunut iskukyky. Liikunta & Tiede 30(5), 30–32.

Nurmela, K. A. 1985. Urheilujournalismin todellisuus. Liikunta & Tiede 22(1), 13–15.

Virtapohja, K. 1999. Mediaurheilun rotaatiomalli urheiluskandaalien selittäjänä. Teoksessa S. Karvala (toim.) Urheilujournalismista talousjournalismia? Jyväskylä: Mediainstituutti, 5–21.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/70659

Vuolle, P. 1976. Urheilutapahtumat joukkotiedotusvälineissä. Stadion (4), 108–111.

Wuolio, K. 1999. Sponsori paalupaikalla, eli onko urheilujournalismi maineensa arvoinen? Liikunta & Tiede 36(4), 34–35.