Aineiston keruu ja rajaukset

Julkaisut

Suomalaista urheilujournalismia käsitteleviä julkaisuja on koottu bibliografiaan useista eri sähköisistä tietokannoista ja hakupalveluista (mm. Finna, ARTO, Google, Google Scholar), aiemmin ilmestyneistä liikunta- ja urheiluaiheisista bibliografioista sekä valikoiduista sähköisten hakupalveluiden katveeseen jäävistä painetuista julkaisuista. Painettujen julkaisujen äärelle on päästy Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon ohessa toimivassa Urheilukirjastossa, josta löytyy ainutlaatuisia lehti- ja kirjakokoelmia. Yllä olevassa kuvassa kokoelmaa Suomen Urheilulehden vuosikerroista. Lisäksi aineiston keruussa on hyödynnetty Urheilutoimittajain Liiton lehtiarkistoa ja Päivälehden arkiston digitoituja aineistoja hakupalveluineen.

Keskeisimmät hakusanat ovat olleet urheilu-alkuisesti journalismi, media, lähetys, kieli, toimittaja ja selostaja erilaisine sijapäätteineen. Tavoitteena on ollut paikantaa kattavasti alaa ja sen tekijöitä tarkastelevat tekstit. Näistä bibliografiaan on sisällytetty ne, joissa käsitellään yksittäisiä mainintoja laajemmin hakusanoihin liittyviä aiheita. Yksittäinen sanamaininta ei ole siten riittänyt lähteen bibliografiaan kirjausperusteeksi. Lisäksi tietoisia rajauksia on tehty joidenkin tutkimusaiheeseen liittyvien, mutta informaatioarvoltaan epäolennaisten artikkeleiden osalta. Useimmiten tällaiset ovat olleet ammattilehdissä, kuten Urheilutoimittajain Liiton jäsenlehti Fair Playssä, säännönmukaisesti ilmestyviä juttuja: esimerkiksi spekulaatiota Vuoden Urheilija -valinnoista, kertomuksellisia reportaaseja urheilutoimittajien gaala-, konferenssi- ja arvokisamatkoista tai kansainvälisiä kokousuutisia.

Mikäli lähteestä ei ole ollut saatavilla koko tekstiä, lähteen sisällyttämisestä bibliografiaan on päätetty asiasanojen, sisällyksen ja tiivistelmien perusteella. Mikäli kyseisiä tietoja ei ole ollut saatavilla, on tyydytty töiden otsikoihin.

Edellinen suomalaisen urheilujournalismin bibliografia ilmestyi vuonna 1998. © Jussi Eskola

Merkittävän aineistolähteen ovat muodostaneet liikunta- ja urheilukirjallisuutta kokoavat bibliografiat sekä suomalaista urheilujournalismia käsittelevät tutkimukset lähdeluetteloineen. Useampia alaa käsitteleviä tekstejä julkaisseiden tutkijoiden tuotantoon on lisäksi perehdytty tarkemmin.

Edellinen ja tätä hanketta ennen toistaiseksi ainoa urheilujournalismiin keskittynyt bibliografia on julkaistu vuonna 1998. Kyseessä on Seppo Pänkäläisen laatima Suomalainen urheilujournalismi, joka on ilmestynyt Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi-sarjassa. Julkaisu sisältää lueteltujen lähteiden pohjalta syntyneen aihekohtaisen synteesin. Pänkälaisen bibliografiassa on merkittäviä puutteita etenkin opinnäytteiden osalta (ks. Laine 2011, 32), mutta siitä on joka tapauksessa ollut paljon apua lähdeaineiston kokoamisessa.

Edellinen suomalaisen urheilujournalismin bibliografia ilmestyi vuonna 1998. © Jussi Eskola

Suomalaista liikunta- ja urheilukirjallisuutta kokoaviin bibliografioihin on listattu myös urheilujournalismia käsitteleviä julkaisuja. © Jussi Eskola

Suomen liikunta- ja urheilukirjallisuus -bibliografioita julkaistiin 1900-luvulla ensin Liikuntatieteellisen Seuran (vuoteen 1982 saakka) ja sitten Jyväskylän yliopiston kirjaston toimesta (vuoteen 1991 saakka). Ensimmäinen näistä kattaa vuodet 1697–1944, toinen vuodet 1945–1967, kolmas vuodet 1968–1970 ja neljäs vuodet 1971–1972. Vuodesta 1973 alkaen siirryttiin vuosittaiseen julkaisurytmiin. Julkaisusarjan viimeinen bibliografia käsittää vuoden 1991 aikana ilmestyneet lähteet. Kyseiset bibliografiat sisältävät myös urheilujournalismin alaan sijoittuvia lähteitä, vaikka ovatkin ripoteltuna useiden kategorioiden alle (esim. lehdistö, mainonta, tiedotustoiminta ja joukkotiedotus). Vuonna 2006 Suomen Urheilumuseosäätiön ja Suomen urheiluhistoriallisen seuran toimesta puolestaan julkaistiin Suomen urheilu- ja liikuntahistorian tutkimusbibliografia, jonka yhtenä osa-alueena on media-aiheiset tutkimukset. Tähän bibliografiaan on koottu kaikkien edellä mainittujen bibliografioiden urheilujournalismi aiheiset lähteet noudattaen esitettyjä rajausperusteita.

Suomalaista liikunta- ja urheilukirjallisuutta kokoaviin bibliografioihin on listattu myös urheilujournalismia käsitteleviä julkaisuja. © Jussi Eskola

Yleistajuisista artikkeleista bibliografiaan on sisällytetty ammatti- ja aikakauslehdissä julkaistut jutut, mutta sanomalehdet on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Ammatti- ja aikakauslehdistä on huomioitu olennaiset mainittuihin bibliografioihin sisältyneet lähteet ja lisäksi uusia lähteitä on kerätty järjestelmällisesti tutkimuskohteeksi valituista lehdistä vuoden 1998 alusta alkaen. Järjestelmällisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että kaikki lehtien numerot on käyty läpi ja relevantit lähteet kirjattu bibliografiaan. Vuotta 1998 on käytetty ajallisena lähtöpisteenä, sillä Pänkäläisen Suomalainen urheilujournalismi -bibliografia ilmestyi kyseisenä vuonna.

Järjestelmällisen aineiston keruun kohteeksi valitut lehdet ovat ammattilehti Fair Playn lisäksi urheilun yleisaikakauslehdistä (Suomen) Urheilulehti ja Urheilusanomat edeltäjineen (IS Veikkaaja; Veikkaaja). Sanoma Media Finland hankki Suomen Urheilulehden A-lehdiltä vuonna 2017 ja pian tämän jälkeen se ja Urheilusanomat yhdistyivät yhdeksi lehdeksi, jonka nimeksi tuli Urheilulehti. Muita laajalevikkisiä ja pitkäikäisiä urheilun yleisaikakauslehtiä Suomessa ei ole 2000-luvulla ilmestynyt.

Suomen Urheilulehdessä on sen pitkän historian aikana julkaistu runsaasti urheilujournalismia käsitteleviä artikkeleita. Vuonna 1913 ilmestyneessä jutussa tarkasteltiin sanomalehtien lukijoiden suhtautumista urheilu-uutisiin ja vuonna 2006 julkaistiin useamman aukeaman juttu selostaja Antero Mertarannasta. © Jussi Eskola

Lisäksi bibliografiaan on koottu sellaisissa ammattilehdissä ilmestyneitä ja aiheen kannalta relevantteja juttuja, jotka on ollut mahdollista paikantaa sähköisin tiedonhauin. Fair Playn ohella ammattilehtiä, joissa on vuosien varrella julkaistu lukuisia urheilujournalismia käsitteleviä artikkeleita ovat Suomen Journalistiliiton julkaisema Journalisti ja Uutismedian liiton julkaisema Suomen Lehdistö.

Opinnäytteiden rajausperusteena on vähintään pro gradu -taso eli suomalaisissa ammattikorkeakouluissa aiheesta tehtyjä opinnäytteitä ei ole bibliografiaan sisällytetty. Vähintään pro gradu -tasoa olevista opinnäytteistä on kirjattu bibliografiaan aihepiiriin sijoittuvat suomalaisissa korkeakouluissa valmistuneet tutkielmat huolimatta siitä, onko töiden empiirinen aineisto rajautunut kotimaisiin tutkimuskohteisiin. Esimerkiksi pro graduista on huomioitu myös ne suomalaistutkielmat, joiden kohteena on ollut vaikkapa ruotsalainen urheilujournalismi. Pro gradujen lähdetiedoissa on pyritty ilmoittamaan se yliopisto ja tiedekunta, jossa työ on valmistunut. Korkeakouluilla on kuitenkin erilaisia käytäntöjä lähdetietojen kirjaamistavoissa, joten aina työn ”kotitiedekuntaa” ei ole ollut mahdollista paikantaa. Tällöin viitteeseen on merkitty laitos tai pääaine. Lähdemerkinnöissä on tavoiteltu julkaisuhetken mukaisia tietoja, mikä on olennaista mainita, sillä vuosikymmenten varrella yliopistoissa on tapahtunut luonnollisia organisaatiomuutoksia.

Urheiluaiheiset radio- ja televisio-ohjelmat, podcastit sekä muut netistä löytyvät tallenteet on, ainakin toistaiseksi, rajattu bibliografian ulkopuolelle, vaikka näitä aineiston rajausperusteiden mukaisesti käsittelevät julkaisut on otettu mukaan. Keskeisin syy on, että kyseiseen joukkoon lukeutuvien sisältöjen systemaattinen jäljittäminen ja rajaaminen on hankalaa. Verkosta löytyy jonkin verran urheilujournalismiin keskittyviä tallenteita, esimerkiksi Yle Areenasta Urheilu-Suomi -podcastin jakso Kohti tasa-arvoisempaa urheilujournalismia, mutta tämänkaltaisten – aihepiiriin keskittyvien, journalismiksi määriteltävien ja erillisiksi jaksoiksi erottuvien – sisältöjen määrä on melko vähäinen. Toiseksi esimerkiksi voidaan mainita aiemmin urheilutoimittajana työskennelleen Esko Seppäsen suosittu Urheilucast, joka on useamman vuoden ajan lukeutunut Suomen kuunnelluimpiin podcasteihin. Jaksojen joukosta löytyy runsaasti tähän bibliografiaan linkittyvää aineistoa, mutta näiden sisältöjen rajaaminen on ongelmallista ja toisaalta, kuten Seppänen on itse todennut, Urheilucast on viihdettä, eikä journalismia (ks. Marttinen 2022). Vastaavantyyppiset rajausongelmat koskevat monia sosiaalisen median sivustoja ja niiden anti on myös jätetty bibliografian ulkopuolelle.

Yksi aihenäkökulmasta mietityttänyt kokonaisuus on e-urheilu eli elektroninen urheilu ja siihen kytkeytyvä pelijournalismi. Rajanveto peli- ja urheilujournalismin välillä on usein tulkinnanvaraista. Kummasta on esimerkiksi kysymys, jos aiheena on niin sanottu vSports eli virtual sports – siis urheilupelien (kuten NHL ja FIFA) pelaaminen. On myös syytä huomioida, että suosituimmista e-urheilupeleistä puuttuu sisällöllinen kytkös urheilulajeihin. Siihen, tekeekö tämä vaikkapa niistä uutisoimisesta enemmän peli- kuin urheilujournalismia, ei ole yksiselitteistä vastausta, koska itse pelaaminen on kuitenkin kilpailullista ja fyysistä toimintaa. Rajaustyössä on noudatettu bibliografian yleisiä periaatteita: julkaisun aihepiirin tai tutkimustehtävän täytyy liittyä urheilujournalismiin tai -mediaan. Siten bibliografiaan on sisällytetty e-urheilua journalistisessa mielessä käsittelevät julkaisut ja tutkimukset, mutta ei esimerkiksi e-urheilutapahtuman yleisön ja kannattajakunnan tarkasteluja.
 

Valokuvat

Sivuston kuvakerronnan tarkoituksena on täydentää ja elävöittää tekstiä. Keskeisenä pyrkimyksenä on ollut, että kuvia on monipuolisesti eri aikakausilta ja eri viestimistä siten, että etenkin tunnetuimmat suomalaiset urheilutoimittajat ja -selostajat tulevat huomioiduiksi. Henkilöiden runsauden ja kuvien saatavuuden myötä rajauksia ja valintoja on jouduttu tekemään, mutta pääosin sivustolle saatiin niitä kohteita esittävät kuvat, joita tavoiteltiinkin. Lisäksi sivusto sisältää joitain kuvituskuvia. Kuvien kohteet on pyritty kirjaamaan kuvateksteihin mahdollisimman tarkasti. Kuvatekstit on joiltain osin sijoitettu kunkin sivun alalaitaan, jotta kaikkien kuvien esillepano toimii halutulla tavalla myös selatessa sivustoa mobiililaitteilla.

Jussi Eskola on tunnettu suomalainen urheiluun erikoistunut valokuvaaja, jonka arkistoa ja ammattitaitoa on pystytty hyödyntämään bibliografian kuvituksessa. Kuvassa Eskola on työpaikallaan jalkapallomaalin takana Pikkuhuuhkajien EM-karsintaottelussa Tanskaa vastaan 10.10.2017 Helsingissä. © Jussi Eskola

Kuvia on hankittu ja saatu lukuisilta ei tahoilta. Tärkeimmät tahot, joilta kuvia on hankittu ovat Suomen Urheilumuseo (23 kuvaa) sekä urheiluun erikoistuneet valokuvaajat Jussi Eskola (35) ja Tomi Hänninen (11). Muutamia kuvia on hankittu Yle Arkistolta (4), Lehtikuvalta (2) ja valokuvaaja Juha Tammiselta (2). Kuvia on saatu veloituksetta hankkeessa hyödynnettäväksi suomalaisilta urheilumedioilta ja heille työskennelleiltä valokuvaajilta. Tällaisia ovat Helsingin Sanomilta ja Ilta-Sanomilta/Urheilulehdeltä (6), MTV3 Oy:ltä/C Morelta (5) sekä Viaplay Groupilta (1) saadut kuvat. Lisäksi yksittäisiä kuvia on saatu veloituksetta hankkeen käyttöön suoraan seuraavilta suomalaisilta urheilutoimittajilta: Pekka Holopainen, Mervi Kallio, Juha Kanerva, Petra Manner, Heikki Miettinen, Pentti Salmi, Riikka Smolander-Slotte ja Nina Vanhatalo.