Teemoittelu

Yleisperiaatteet

Niin urheilu, journalismi kuin mediakin ovat sellaisia ilmiöitä, että niitä harvemmin tutkitaan tai niistä kirjoitetaan muusta yhteiskunnasta irrallisina saarekkeina. Moniulotteinen lähestymistapa on usein välttämätön, mikä tekee teksteistä moniaineksisia. Useat bibliografian sisältämistä lähteistä ovat siten sellaisia, että ne olisi ollut mahdollista sijoittaa useampaan pää- tai alateemaan. Lähteiden ensisijaisena luokitteluperusteena on käytetty niissä kulloinkin hallitsevassa asemassa olevaa aihealuetta.

Jokainen bibliografiaan sisällytetty julkaisu on kirjattu excel-tiedostoon. Koodattavia muuttujia on yhdeksän, joista kaksi on varattu julkaisun pää- ja alateemojen luokittelua varten.

Kun esimerkiksi Annu Kaivosaaren liikuntasosiologian väitösmonografiassa tarkastellaan naishiihtäjien representoinnin muutoksia Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010, on se sijoitettu pääteeman Urheilujournalismi ihmis- ja mielikuvien luojana alateemaan Sukupuolirepresentaatiot. Työ sisältää aineksia muistakin teemoista, kuten urheilujournalismin kieli, urheilun erikoislehdistö ja urheilujournalismin historia, mutta sen keskiössä ovat juuri naishiihtäjien representaatiot.

Mikäli kyseessä olisi ollut kielitieteiden väitöskirja, jossa samaa aineistoa hyödyntäen olisi keskitytty urheilijoista käytettyihin sanavalintoihin ilman selkeää rajausta naisurheiluun, olisi se sijoitettu pääteeman Urheilukieli ja -selostukset alateemaan Urheilujournalismin kieli. Mikäli työssä olisi puolestaan pureuduttu yleisemmällä tasolla lehtien sisältöihin, olisi se luokiteltu pääteeman Urheilulehdistö alateemaan Urheilun erikoislehdistö. Jos taas työn painopisteenä olisi ollut urheilujournalismin muutostarkastelu, olisi sen paikka pääteeman Urheilujournalismin historia ja kirja-arvostelut alateemaassa Urheilujournalismin historia.

Urheilujournalismi ihmis- ja mielikuvien luojana

Urheilun takapuoli kirjassa julkaistussa Riikka Turtiaisen tutkimusartikkelissa tarkastellaan naisjoukkueurheilijoita sosiaalisessa mediassa. Artikkeli sijoittuu pääteeman Urheilujournalismi ihmis- ja mielikuvien luojana alateemaan Sukupuolirepresentaatiot. © Nuorisotutkimusseura & Riikka Turtiainen

Urheilumedia rakastaa vastakkainasetteluja, tapahtumien dramatisoimista värikkäin kielikuvin sekä tarinanomaista juonen rakentamista. Kaikki nämä ovat perusaineksia myös urheilujournalismin luetuimmissa jutuissa. Tähän teemaan on luokiteltu julkaisut, joissa tarkastellaan erilaisten narratiivien luomista urheilumediassa, olipa kohteena vaikkapa yksittäiset urheilijat tai nationalistiset kertomukset. Erityisesti kielitieteissä on oltu kiinnostuneita urheilun metaforista – ja toisaalta yhteiskuntatieteissä motiiveista käyttää näitä metaforia. Alateemat ovat Identiteettien ja imagojen tuottaminen, Sukupuolirepresentaatiot, Vammaisurheilun representaatiot sekä Suomi–Ruotsi vertailut. Näihin sijoittuvien julkaisujen yhdistävänä tekijä on pohdinta siitä, millaista kuvaa urheilujournalismi maalaa tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä ja miksi.

Urheilun takapuoli kirjassa julkaistussa Riikka Turtiaisen tutkimusartikkelissa tarkastellaan naisjoukkueurheilijoita sosiaalisessa mediassa. Artikkeli sijoittuu pääteeman Urheilujournalismi ihmis- ja mielikuvien luojana alateemaan Sukupuolirepresentaatiot. © Nuorisotutkimusseura & Riikka Turtiainen

Urheilujournalismin historia ja kirja-arvostelut

Teeman keskeisenä aihealueena on urheilujournalismin historiallinen muutos eli julkaisuissa tarkastellaan urheilujournalismin ja siihen liittyvien ilmiöiden vaiheita kronologisesti. Teemaan on sisällytetty mukaan järjestöhistoriikit ja lehtien juhlanumerot. Toisaalta osat historiikeista tai juhlajulkaisuista on sijoitettu muihin teemoihin, mikäli niiden mukaiset aihealueet ovat olleet tekstien pääasiallisena tarkastelun kohteena. Urheilutoimittajista ja -selostajista ilmestyneet henkilöhistoriikit on sijoitettu kyseisille toimijaryhmille muodostettuihin teemoihin. Kirja-arvostelut jäivät irralliseksi, mutta lähteiden määrältä toistaiseksi varsin harvalukuiseksi alaluokaksi ja se siitä muodostettiin alateema tämän pääteeman yhteyteen.

Urheilujournalismin pelikentällä

Teeman sisältämien julkaisujen aihealueena on Urheilujournalismin asema ja ominaispiirteet tai Urheilujournalismi ja urheilun toimijat. Ensin mainittuun alateemaan jäsentyvissä julkaisuissa tarkastellaan muun muassa sitä, millaista urheilujournalismi on käytännössä ja millaista sen toisaalta toivottaisiin olevan. Jälkimmäiseen alateemaan sijoitetuissa julkaisuissa käsitellään urheilijoiden ja muiden urheilutoimijoiden sekä erilaisten urheiluorganisaatioiden suhteita urheilumedioihin.

Suomen Urheilulehdessä julkaistiin vuonna 2003 juttu, jossa toimittaja Jari Kupila esitti, että Ylen toimitusjohtajaa tulisi hiillostaa kalliin urheilumateriaalin tehottomasta käytöstä. Juttu sijoittuu pääteeman Urheilujournalismin pelikentällä alateemaan Urheilujournalismi ja urheilun toimijat. © Jussi Eskola

Urheilukieli ja -selostukset

Urheilujournalismin kielen tarkastelu liittyy semantiikkaan ja metaforiin sekä siihen, mitä käytetyllä kielellä halutaan saada aikaan. Mikäli julkaisun painopiste on käytetyn kielen motiiveissa eikä kielessä itsessään, on se sijoitettu motiivin mukaiseen teemaan. Opinnäytteissä tämänkaltainen temaattinen ero on määrittynyt pääosin jo oppiaineen perusteella. Esimerkiksi kielitieteiden graduissa painopiste on juuri käytetyssä kielessä eikä siinä, mitä kielellä yritetään saada aikaan. Yhteiskuntatieteissä asetelma on useimmiten toisinpäin. Urheiluselostukset ja urheiluselostajat on jäsennetty tähän pääteemaan kahdeksi erilliseksi alateemaksi, jotta henkilöihin keskittyvät julkaisut on mahdollista erottaa selostuksia tarkastelevista julkaisuista.

Urheilulehdistö

Teema sisältää urheilulehdistöä käsittelevät julkaisut. Sillä ei ole merkitystä, onko tarkastelun kohteena ollut painettu lehti tai verkkolehti. Toisaalta on syytä korostaa, että lehdistöä ei käsitetä tässä yhteydessä yhtä laveasti kuin englannin kielen lainasanasta puhekieleen juontunutta ’pressiä’. Teeman julkaisuissa aihealueena on nimenomaan itse lehdet, eikä esimerkiksi urheilulehtien toimittajat tai tiedotustilaisuuksien kaltaiset urheilijoiden ja lehdistön väliset vuorovaikutustilanteet, joita käsittelevät julkaisut on sijoitettu niiden mukaisiin teemoihin. Alateemat ovat Urheilu päivälehdissä ja Urheilun erikoislehdistö.

Suomen Urheilulehdessä vuonna 1928 julkaistu juttu lehden ”uudestisyntymisestä” sijoittuu pääluokan Urheilulehdistö alaluokkaan Urheilun erikoislehdistö. © Jussi Eskola

Urheilulähetykset ja niiden kuluttajat

Teema koskee rooleja ruudun molemmin puolin: niin lähetysten tekijöitä kuin niiden kuluttajiakin. Alateemaan Urheilu televisiossa, radiossa ja suoratoistopalveluissa sijoittuu lukuisista tulokulmista monenlaisiin urheilulähetyksiin tarttuvia julkaisuja. Urheilulähetysten kirjo on laaja. Niitä ovat muun muassa tapahtumalähetykset studio-osuuksineen sekä uutis-, makasiini- ja keskusteluohjelmat. Urheilun lähetysoikeudet on jäsennetty erilliseksi alateemaksi. Alateema Urheilulähetysten kuluttajat on puolestaan nimetty tarkoituksenmukaisesti laajemmaksi joukoksi kuin perinteiset ’penkkiurheilijat’. Alateema nimittäin sisältää myös julkaisut, joissa käsitellään seurattavien urheilulähetysten myötä tapahtuvaa digitaalisen median käyttöä. Kyse on eri asiasta kuin pelkästä passiivisesta television katselusta. Urheilutapahtuman paikan päällä seuraamista käsittelevät julkaisut on rajattu bibliografiasta pois, sillä niissä kytkös urheilujournalismiin on useimmiten olematon tai ohut.

Urheilun sankarit ja konnat

Teemaan sisältyvät julkaisut, joiden ensisijaisena aihealueena on Urheilusankaruus ja myytit tai Doping ja muut moraalikysymykset. Urheilussa sankaruus ja henkilökultit lienevät korostetummassa asemassa kuin millään muulla populaarikulttuurin osa-alueella. Yksittäiset urheilijat nähdään usein koko kansakuntansa edustajina ja ylpeydenaiheina. Konnuus urheilussa taas yhdistyy aineiston perusteella useimmiten dopingin käyttöön: huippu-urheilussa tärkeintä on menestyä, ja toiset ovat historian saatossa olleet valmiimpia urheiluvilppiin kuin toiset. Kaikki doping-aiheiset julkaisut on selkeyden vuoksi sijoitettu tähän pääteemaan – oli kyse sitten vaikkapa yksittäisten urheilijoiden doping-kohuista tai urheilulehdistön käyttämästä kielestä dopingskandaalien yhteydessä.

Urheilutoimittajat ja heidän työnsä

Pääteemassa on neljä alateemaa: Urheilutoimittajat, Urheilutoimittajien työnkuva, Naiset urheilutoimittajina sekä Urheilukuvaus ja kuva-analyysit. Kahden ensin mainitun alateeman rajanvetona on keskittyminen joko toimittajiin henkilöinä tai toimittajien ja urheilutoimitusten käytännön työelämään. Mikäli julkaisun kohde on ollut yksityiskohtaisempi osa toimittajan ammattia (esim. käytetty kieli tai urheilujournalismin ominaispiirteet), se on sijoitettu kyseistä aihealuetta koskevaan teemaan. Kesti pitkään ennen kuin urheilujournalismiin tuli naistoimittajia ja edelleenkin ala on miesvaltainen. Tämän myötä naisia urheilutoimittajina on tarkasteltu julkaisuissa erikseen ja tällaisille oli perusteltua muodostaa oma alateema. Urheilukuvausta ja kuva-analyysejä käsittelevien julkaisujen joukko jäi irralliseksi alaluokaksi ja se siitä muodostettiin alateema tämän pääteeman yhteyteen.

Lukuisissa bibliografian julkaisuissa kohteena on urheilutoimittajat ja heidän työnsä. Kuvassa MTV:n urheilulähetyksistä tuttu studioisäntä ja ruutukasvo Teemu Niikko. © MTV Oy