© Jussi Eskola

Tyypittely

Aiheperustaisen teemoittelun lisäksi aineisto on luokiteltu julkaisutyypeittäin, joita on kahdeksan. Yliopistojen rahoitusmallin myötä julkaisutyypit on tapana jäsentää edelleen tasoluokkiin, jotka määrittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruussa julkaisulle annetun julkaisutyypin sekä julkaisukanavana käytetyn julkaisusarjan, konferenssin tai kirjakustantajan perusteella. Bibliografiaan ei ole kirjattu julkaisujen tasoluokkia, mutta ne esitetään alla asian hahmottamiseksi.

Julkaisutyypit (ja niiden tasoluokat) ovat: Ammattiyhteisölle suunnatut artikkelit (D1, D2, D3), ammattiyhteisölle suunnatut teokset (D4, D5, D6), pro gradu -tutkielmat (G2), väitöskirjat ja lisensiaatintyöt (G3, G4, G5), vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (A1, A2, A3), vertaisarvioimattomat tieteelliset artikkelit (B1, B2, B3), yleistajuiset artikkelit (E1) sekä yleistajuiset teokset (E2, E3). Löydät tietoa luokkien määritelmistä ja luokitteluperusteista Julkaisufoorumista.

Merkittävimmät samankaltaisuudet tyypittelyssä vallitsevat ammattiyhteisölle ja suurelle yleisölle tarkoitettujen julkaisujen välillä. Ammattiyhteisölle suunnatuilla artikkeleilla tarkoitetaan ammattikunnan lehdissä julkaistuja artikkeleita. Yleistajuiset artikkelit taas on julkaistu sanomalehdissä, aikakausilehdissä tai muissa vastaavissa alustoissa. Teosten eli kirjojen tai muiden kokoelmien tapauksessa suurelle yleisölle suunnatut kirjat on luokiteltu yleistajuisiksi. Vastaavasti ammattiyhteisölle suunnatuiksi teoksiksi on luokiteltu tutkijoiden laatimat ja yksityiskohtaisemin ilmiötä tarkastelevat julkaisut sekä muun muassa järjestöhistoriikit. Monilta osin ero on kuitenkin sangen tulkinnanvarainen.

Aikakausilehti

Aikakausilehdissä julkaistut jutut ovat luokittuneet yleistajuisiksi artikkeleiksi. © Jussi Eskola

Vuoden 2022 lopussa bibliografian sisältämien julkaisujen kokonaismäärä on 2220. Näistä vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita on 54 eli noin kaksi prosenttia koko aineistosta ja vertaisarvioimattomia tieteellisiä artikkeleita 129 (6 %). Ammattiyhteisölle suunnattuja julkaisuja on 1038, mikä on lähes puolet (47 %) koko aineistosta. Näistä ammattilehdissä julkaistuja artikkeleita on 984 ja kirjoja tai muita teoksia 54. Suurelle yleisölle suunnattuja julkaisuja on 558 (25 %), joista valtaosa on yleistajuisia artikkeleita. Yleistajuisia kirjoja ja muita teoksia on 22. Opinnäytetöistä bibliografiaan koottiin pro gradu -tutkielmat sekä sitä ylempitasoiset työt. Pro graduja on 426 eli noin viidennes koko aineistosta. Lisensiaatintöitä on aineistossa neljä ja väitöskirjoja 11.

Pro gradu -tutkielmia on niiden runsauden myötä syytä tarkastella muita akateemiselle yleisölle suunnattuja julkaisutyyppejä yksityiskohtaisemmin. Tämä havainnollistaa, millä aloilla kiinnostusta urheilujournalismin tutkimukseen on ja millaisista teemoista graduja tehdään. Tutkielmat on seuraavassa jaoteltu pääaineryhmiin tutkielmiin kirjattujen lähdetietojen (esim. tiedekunta, laitos, oppiaine) ja aiheiden perusteella. Pääaineryhmiksi määriteltiin kasvatustieteet, kauppatieteet, kielitieteet, liikuntatieteet, oikeustiede, psykologia, tekniikka, viestintä ja media sekä yhteiskuntatieteet ja historia.

Pro gradu -tutkielma

Pro gradu -tutkielmien osuus bibliografian julkaisuista on noin viidennes. Lassi Kuisma on jäljittänyt Tampereen yliopiston journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa vuonna 2019 valmistuneessa gradussaan lähdekäytäntöjä suomalaisten sanomalehtien urheilusivuilla. © Tampereen yliopisto

Vuoden 2022 lopussa bibliografian sisältämistä graduista (n=426) noin kolmannes (n=144) on kielitieteistä. Mukana ovat niin suomen kielen kuin vieraidenkin kielten tutkielmat. Toiseksi eniten (n=117) graduja on viestintään ja mediaan liittyvistä oppiaineista. Yhteiskuntatieteiden ja historian graduja – joihin sisältyvät esimerkiksi filosofia ja valtiotieteet – on 75 eli kaikista graduista vajaa viidennes. Graduja, joiden kotipaikka on liikuntatieteellinen, on puolestaan aineistossa 60. Urheilun lähetysoikeuksien tarkastelun myötä urheilujournalismiin liittyviä graduja on valmistunut myös oikeustieteistä (n=7). Psykologian graduja on kolme ja tekniikan graduja yksi.

Suhteessa aineiston pääteemoihin graduissa on keskitytty eniten Urheilukieleen ja -selostuksiin (n=136) sekä Urheilujournalismiin ihmis- ja mielikuvien luojana (n=103). Lukuun ottamatta näitä kahta teemaa työt jakautuvat kohtuullisen tasaisesti: Sankarit ja konnat 39 gradua, Urheilulehdistö 39, Urheilulähetykset ja niiden kuluttajat 31, Urheilutoimittajat ja heidän työnsä 23 sekä Urheilujournalismin historia 22. Johtuen kielitieteiden gradujen suuresta määrästä vieraskielisiä julkaisuja on kaikista julkaisutyypeistä juuri graduissa suhteellisesti eniten. Suomen (n=330) ja ruotsin (n=48) lisäksi urheilujournalismiin liittyviä graduja on julkaistu englanniksi (n=26), saksaksi (n=13), venäjäksi (n=5) sekä ranskaksi (n=4).