omeka-facet

http://widerscreen.fi/assets/Timo-Riihentupa-WS-3-4-20141.pdf

Riihentupa, T. 2014. Twitter – reaaliaikaisuuden päätepiste? WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Timo-Riihentupa-WS-3-4-20141.pdf

Riihentupa, T. 2020. Toimittajatkin syövät kakusta. Viekö Urheilutoimittajain liitto leivän urheilijoiden suusta? Urheilulehti (26), 25.

http://widerscreen.fi/assets/Timo-Riihentupa-2-WS-3-4-2014.pdf

Riihentupa, T. 2014. Televisio on kuollut? [arvostelu kirjasta B. Hutchins & D. Rowe (toim.) 2012. Sport Beyond Television: The Internet, Digital Media and the Rise of Networked Media Sport. London: Routledge]. WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Timo-Riihentupa-2-WS-3-4-2014.pdf

Riihentupa, T. 2022. Leimaavat luvut. Finnpanelin julkaisemia lukuja suomalaisten television katselusta seurataan tarkkaan ja urheilulajeja jopa arvotetaan katsojamäärien perusteella, mutta voiko lukuihin luottaa? Urheilulehti (2), 20–25.

Riihentupa, T. 2019. Ennen kaikki ei ollut paremmin. Fair Play 52(4), 40.

Riekkinen, L. 1987. Näin se on nähtävä: Urheilujournalismi aiheena Tahkon turpakäräjillä. Latu ja polku 47(2), 18–19.

Richardson, E. 2011. The Finns were happy to let Baxter make a fool of himself. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 57.

Repo, E. S. 1978. Urheilutoiminta pelkkää kauppaa. Suomen Kuvalehti (20), 60–61.

Remmel, G. & Inkilä, V-P. 2014. Ruma yksinkertaisuus. Media puhuu tähdistämme ylivertaisina ratkaisijoina, mutta unohtaa systeemin, joka antaa parhaille yksilöillemme mahdollisuuden loistaa. Urheilulehti (43), 44–48.

Remmel, G. 2016. Hölmöyden apartheid. Miksi Suomessa ruokitaan tyhmyyttä julkisessa keskustelussa? Urheilulehti (4), 36–39.

Relander, J. 2005. Kenen kisat, sen uutinen. Urheilun aika 1(1), 50.

Reijowaara, K. 1909. Suomen Urheilulehti. Terveydenhoitolehti, 40–41.

Rautio, E. 1983. Urheilutoimittajan rooli eilen, tänään ja huomenna. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestintä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 101–105.

Rautiainen, R. 2005. Kaukalossa kolisee, hiekkalaatikolla höyryää. Mitä yhteistä on Ilta-Sanomien uutispäätoimittaja Hannu Savolalla, Suomen urheilukirjaston ja tietopalvelun johtaja Matti Hintikalla ja tunnetulla jääkiekkotoimittajalla, Iltalehden urheilutoimittaja Pekka Jalosella? Fair Play 38(1), 10.

Rautiainen, R. 2001. Jukola oli toista maata [arvostelu kirjasta A. O. Arponen, M. Hannus & J. Kanerva. 2001. Martti Jukola – Suomen urheilun suuri tulkki. Helsinki: WSOY]. Veikkaaja (48), 60.

Rautava, T. 1981. Sitä rataa: urheilujuttuja. Helsinki: Helsingin Sanomat.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002893042

Rautarinta, E. 2002. Päivittäisseurantaa ja omia ideoita. Välitetyt ja tuotetut jutut Ilta-Sanomien ja Turun Sanomien urheilutarjonnassa. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002893042

Rautala, T. 2010. Petteri Sihvosen käyttämät retoriset keinot Urheilulehden artikkeleissa. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Raunio, T. 2019. Freelancereiden käyttö urheilutoimituksissa vähenemään päin. Fair Play 52(2), 22–23.

Raunio, J. 1969. Urheilutoimittaja tänään. Teoksessa Turun Urheilutoimittajien Kerho 20 vuotta. Polytypos, 3–4.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105213102

Raunio, A. 2021. ”Ei ole mitään yhteistä asiaa” – median ja urheiluseurojen vuorovaikutussuhde toimittajien näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.