omeka-facet

Karjalainen, M. 2014. Jukolan viestin tuominen kuvaruutuihin on kova urakka. Fair Play 47(3), 22–23.

Karjalainen, M. 2006. Jukka Rönkä kaipaa keskustelua urheilujournalismiin. Fair Play 39(4), 13–14.

Karjalainen, M. 2011. Journalisti-lehden entinen päätoimittaja Johanna Korhonen uskoo hyvän journalismin voimaan: Urheilutoimitus ei saa olla erillinen saareke. Fair Play 44(4), 16–17.

Karjalainen, M. 2015. Johanna Nordlingille Vuoden urheilutoimittaja -palkinto. Fair Play 48(2), 4–5.

Karjalainen, M. 2020. Ilkan ja Pohjalaisen yhdistäminen myllää urheilutoimituksenkin perusteellisesti. Fair Play 53(1), 30–31.

Karjalainen, M. 2015. Iisalmen Sanomissa ei ole enää urheiluosastoa. Fair Play 48(3), 4–5.

Karjalainen, M. 2021. Hufvudstadsbladetin urheilutoimitus keskittyy taustajuttuihin ja analyyseihin. Fair Play 54(4), 52–53.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Karjalainen, M. 2021. Hannu-Pekka Hännisellä kuudes vuosikymmen tv-urheilussa. Fair Play 54(2), 34–35.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2021/

Karjalainen, M. 2022. Analytiikka ohjaa Etelä-Saimaan urheilua yltiöpaikallisuuteen. Fair Play 55(3), 32–33.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Karjalainen, M. 2022. ”Haluamme olla alueemme paras media”. Vasabladetin urheilutoimitus paiskii töitä kunnianhimoisin tavoittein. Fair Play 55(2), 22–23.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2022/

Karjalainen, E. 1995. Urheilu: Pakollisesta palstantäytteestä toimitetuksi kokonaisuudeksi. Teoksessa S. Kangaspunta (toim.) Lähemmäs vielä: Paikallisjournalismin täyspakkaus. Tampere: Moniviestintä, 104–105.

Karivaara, E. 1987. Tieto kulkee vai kulkeeko? Tanssiurheilu (2), 4.

Karisto, A. 1951. Ampujainlehti lähtee 25:nnelle vuositaipaleelleen. Ampujainlehti (1), 5.

Kari, T. 2002. Urheilusta, dopingista, etiikasta. Liikunta & Tiede 39(6), 41–42.

Kari, K. 1956. Mitä kisakenttä on merkinnyt minulle. Kisakenttä 46(3–4), 44–45, 62.

Karhunpesä, M. 2012. ”Lydia lykki lujasti Hämeenlinnan ladulla”. Naisiin ja miehiin viittaaminen Helsingin Sanomien urheilu-uutisten otsikoissa vuosina 1950–2010. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304022658

Karhu, A-C. 2022. Upea urheilukuva vai paheksuttava kuvakulma? Kristiina Mäkelä ärähti haarovälikuvasta ja ihan syystä. Fair Play 55(3), 11.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Karasti, K. 2022. Urheilun erikoismediat suomalaisella urheilumedian kentällä – tapauskohtaisessa tarkastelussa jääkiekkomedia Jatkoaika.com. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202208254331

Kantola, U. 1945. Miksi suomalainen urheilulehti on niin ikävä? TUL jouluna, 34–35, 62.

Kantola, U. 1953. Kansa vaatii parempaa kuin pelkkää pajunköyttä radion ja sanomalehtien urheiluselostajilta. TUL jouluna, 62–63.

Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670

Kankaanpää, T. 2022. Taistelu tv-euroista. Superpesiksen seurat ja Pesäpalloliitto kärhämöivät lajin tuoreen tv-sopimuksen rahanjaosta. Urheilulehti (29), 34–35.

Kankaanpää, T. 2020. 15 euroa ja makkaraliput. Selostajien uusi innokas sukupolvi törmää ilmiön raadollisempaan puoleen törkypalautteissa ja taskurahaksi kelpaavissa palkkioissa. Urheilulehti (49), 18–22.

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia