Nimeke

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

Alestalo, T. 1963. Uintiurheilu ja sanomalehdistö. Uintilehti (4), 8.

Alén-Savikko, A. 2014. Law and community in the new media landscape: Critical perspectives on audiovisual sport coverage in the European Union. University of Helsinki. Faculty of Law.

Alavahtola, A. 1998. VM i ishockey 1997 som diskurs. Förklaringar i idrottstexter. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Alanko, O. & Tourula, A. 1956. Urheilun heijastuminen sanomalehdistössä. Tutkimus urheilu-uutisten runsaudesta vv. 1900, 1910, 1930, 1950. Helsingin yliopiston voimistelulaitos.

Alanen, J. 1992. Teksti-tv on tietolähde: Kännykät tarpeen tulospalvelussa. Fair Play 25(3), 18.

Alanen, J. 1996. Reunahuomautuksia Atlantasta: Pirstoutunut unelma ja kuiviksi puristetut urheilijat. Fair Play 29(3), 4–5.

Alanen, J. 1998. Nagano: Paljon myönteistä, muutamia miinuksia. Fair Play 31(1), 6.

Alanen, J. 1995. Kymmenen inserttiä ohjaaja Uusivuoresta. Yksi meistä: Kalevi Uusivuori. Fair Play 28(4), 14–15.

Alanen, J. 1995. Kielenhuoltoon liittyvät asiat kiinnostavat jäsenkuntaa. Fair Play 28(4), 10.

Alanen, J. 1996. Jäähallin katsomo kuin hollitupa. Fair Play 29(2), 8–9.

Alanen, J. 1994. Empimisen jälkeen Pielisjärveltä Joensuuhun. Yksi meistä: Kalevi Honkanen. Fair Play 27(3), 4–5.

Ala-Mikkula, M. 2009. Urheilijoita ja naisurheilijoita. Mediaurheilun sukupuolittuneisuus vuosina 1988 ja 2008. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/573

Alajärvi, K. 1981. Radion ja sanomalehtien urheiluselostuskieli. Oulun yliopisto. Suomen ja saamen kielen laitos, suomen kieli. Pro gradu -tutkielma.

Alaja, E. 2005. Yksilöurheilijalla pidempi tie lehtien sivuille. Yksilöurheilijan on oltava menestyneempi, avoimempi ja hänen yksityiselämänsä kohahduttavampaa kuin joukkueurheilijalla medianäkyvyyden saavuttamiseksi, arvioi Helsingin yliopistossa tehty mediatutkimus. Urheilulehti (46), 40–41.

Alaja, E. 2008. Oodi Sportmagasinetille. Urheilulehti (1), 40–41.

Airaksinen, S. 2016. Urheiluseurojen talutusnuorassa? Suomenkielisten 5–7–päiväisten paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajien näkemyksiä kriittisyydestä. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701111021

Ahonen, A. 2010. Tyrmäyskurssi. Venäläistoimittajan arki on vaarallista. Siksi urheilutoimittaja Jelena Antipova lähti itsepuolustuskurssille. Journalisti 86(11).

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2010/11/artikkelit/tyrmayskurssi/

Ahola, R. 1979. Branching in a ’quality’ and ’popular’ paper and in the columns of news, sport and art. Oulun yliopisto. Englantilaisen filologian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Ahola, M. & Lamosuo, H. 2014. Yksilölajit kunniaan. Jääkiekon ja jalkapallon valta-asema urheilutoimittamisessa vahvistuu, vaikka toimituksissa tarvittaisiin myös yksilölajien osaamista. Fair Play 47(3), 32.

Ahola, M. 2001. Rasismi ja etninen toiseus urheilusivuilla. Sevillan yleisurheilun MM-kisat 1999 iltapäivälehdissä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Ahlskog, M. & Enlund, R. 2000. ”Ryvetys voi alkaa!” Innehållet i tidningsreportagen från friidrottslandskampen Finland–Sverige. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001869983

Ahlroth, T. 2022. Urheilukieleen kuuluu edelleen värikkyys. Fair Play 55(3), 12–13.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Ahlroth, T. 2022. Ihmisläheisyys on aina ollut Marianne Nymanin juttu. Fair Play 55(1), 62–63.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/

Aatsalo-Sallinen, J. 2010. Taas tulessa. Journalisti 86(11).

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2010/11/kolumnit/sata_sanaa/